Kesän alkua

Töitä, onnellisuuden tunnetta, töitä, löllöilyä, töitä ja auringon paistetta. Näistä on Manden loman alku tehty. Mökkikausi avattu ja talviturkki heitetty. Kaveri stressi kadonnut, mutto yo-stressi lähenemässä. Niihinkin pitäisi lukea ja lukusuunnitelma tehdä. Ikeassa vierailtu ja tuliaisia sieltä kotiin tuotu.

Hyvä mieli,kun on pientä tekemistä koko ajan. Ainut ongelma, että tuntuu että masu olisi hieman kasvanut... No ehkä tänään avattu pyörällä-töihin-taktiikka jos vaikka jotain tapahtuisi. Ensi viikonloppuna juoksemaan Venlojen viestiin ja katselemaan Jukolanviestiä eli siis matka kohti etelää.

Kavereita vai "kavereita"

Oon liikkunu jo monta vuotta samassa porukassa, muta en enää tunne kuuluvani siihen. Minua ei kysytä lähes minnekkään mukaan, mutta kauttani porukkaan tulleet ei niin läheiset ja jopa heille lähes randomit kylä kutsutaan kaikkialle. En tajua... Onko vika minussa vai heissä sitä en tiedä, mutta sen tiedän, että kesän tullessa minua ei todennäköisesti kaivata muuhun kuin ensimmäiselle baarireissulle ja kyydit bileisiin kelpaisi varmasi aina, ja minähän en tietystikkään ole bileitten kutsulistalla... Olo on vaan niin väärin ymmärretty!

Kesän aikana näkee mitä tulee. Kenen kanssa liikun vai liikunko kenenkään. Toivottavasti uusia ihmisiä tulisi läheisemmäksi ja oppisin vähän avaamaan itteeni muille ja oppisin uudestaan puhumaan ja juttelemaan ihan yleisistä asioista.

Koulu loppuu..

..ja onneksi loppuukin! vapauttavaa ja jotenkin tuntuu, että pääsisi eroon ahdistuksesta! En ole tuntenut hiihtoloman jälkeen oloani hyväksi koulussa pääosin kavereitteni vuoksi. Heillä ei jostan syystä näytä oleva yhtään mitään muuta puheen aihetta kuin heidän bileensä, joista ei minulle koskaan ilmoiteta. He puhuvat tyypeisä joita en ole koskaan tavannut enkä todennäköisesti tapaakkaan.

Sori, kun en ole hirmuisen viinakiinnostunut, mutta olisi se mukava jos joskus voitaisiin munkin kanssa jutella muustakin kun mitkä on tehtävän vastaukset! En viitsi enää edes aloittaa mitään juttua kun ei se niitä kuitenkaan kiinnosta. Myönnän että viime viikkoina olen itsekkin hieman irroittautunut porukasta, kun ei se enää tunnu oikein kotoisalta..

viihdyn kyllä yksin, mutta on eri asia olla yksin talossa kun ulkona prukastaja kuin haamu paikalla kun kukaan ei tunnu näkevän tai kuulevan. tunnollisena ei kuitenkaan tule mieleenkään että koulu jäisi. minulle on oikeastaan ihan sama jos heidän arvosanansa laskevat ja tunnilla katsovat minula vastaukset. Se ulee heidän ongelmakseen myöhemmin!

Tässä nyt vuodatusta kerrakseen, mutta jatkoa kavereistani todennäköisesti vielä tulee joten koittakaa kestää :)

Mande testaa

Ostin vähä aikaa sitten Doven sävyttävän kosteus voiteen, jotta en olisi ihan kalpea ensi viikonlopun juhlissa. Luin netistä kommentteja, ettei rajoja ollut tullut ja väri ihan hyvä ei liian oranssi. Oon käyttänyt sitä nyt pari kertaa ja tuossa alla kuvia tuloksesta.

Toisen käyttökerran jälkeen

Yhden käyttökerran jälkeen

Eli sävyä on sääriin tullut juuri sopivasti ja sävy on ainakin minun mieleen. Kuvan on oettu salamalla, joten väri hieman erilainen kuin luonnossa on. Saattaa tosin olla, että en ennen loman alkun tuota enää kertaakaan käytä, koska...

Ah tätä rajaa! Viiru löytyy myö habasta, joten.. käyttäkää säästeliäästi ja harvakseltaan niin ei tule tälläisia ja kun pesette kädet käytön jälkeen PESKÄÄ NE KOKONAAN :) jännityksellä odotan mistä kaikkialta rajoja löytyy. Nooh eiköhän tänään saunassa hälvene edes vähäsen :)

Yksin kotona

Tämän päivän olen vietellyt koulun jälkeen ihan yksikseni. Isi on työmatkalla ja äiti iltavuorossa, joten talo on ollut kokonaan minun ja vain minun käytössäni. Nautin olla yksin, koska silloin saa laulaa niin kovaa kuin jaksaa eikä kukaan ole kuunteemassa, saa syödä mitä haluaa (tai mitä jaksaa tehdä :D) ja olla vaan. Miinus puolena tietysti, että koulu ei odota keskellä viikkoakaan... joten kouluhommat pitäisi jaksaa tehdä ajallaan.

manden herkku ruokaa suoraan pakastimesta :)

Koulussa on taas draamaa kavereiden kesken ja minä olen joutunut hieman välikappaleeksi ja siksi jonka pitäisi valita puolensa, mutta kun en taho! jatkan nyt ajatusteni selvittelyä ja kouluhommia ennen kuin kääriydyn viltin alle tvn ääreen, joten tsau nyt!

Rippijuhlissa

tuli käytyä eilen isin ja äiinkummitytön rippijuhlissa. Kirkko oli täysin erilainen kuin missä oon ennen ollut eivätkä ees kysyneet tahtovatko konfimoidu sitä-jotain-en-muista-mitä ja muutenkin oli erilainen ehtoollinenkin!

Kirkosta menimme sitten kahveille ja oli kyllä hyviä ruokia tarjolla! Söin ja sin kunnes tajusin, että masu on täynnä mutta vielä olisi yksi kakku jäljellä..

Rippimekko oli hieman erikoinen, mutta varmasti työn kaltainen, koska olihan sen hänen äitinsä tehnyt. Erikoista oli kuienkin, kun hän oli kirkossa normaaleissa sandaaleissa.. enkä tykännyt oikein kun yhdellä tyäistä oli TODELLA korkeat leopardikuvioiset korkkarit ja alba puoleen pohkeeseen... kenkiä tuli kyllä tytöiltä tiirailtua, kun olen itsekkin aika kenkä ihminen :) parithan sieltä olisi voinut omaankin kaappiin ottaa

Baila baila

Yksi pitkä ikäisimmistä ja rakkaimmista harrastuksistani on tanssi. Kevätnäytyös meni juuri ja sujui ihan mukavasti. Minulla oli kiva soolo ja sain tanssi onneksi todella paljon, koska tykkäsin tämän kauden opettajastamme ja on kiva huomata, että hänkin on tykänny minun tyylistäni :)

En tykänny pienenä käymästäni tanssista, koska se oli enemmänkin leikkimistä, kun minä taas ilisin ollut valmis treenaamiseen ja tanssimiseen. Taisi tuolloin paistaa jo tanssija pieni masokisti sisältä...

Valitettavasti en ole kerennyt ladata koneelle kuvia esityksestä, mutta ihanasta weheartitistä löytyy aina jotain kivaa :) ja kommentoida muuten saa miten saisin blogistani mukavan lukea ja vakituisia lukijoita tulisi joskus :)